Mistä johtuvat lentoonlähdön jälkeiset oudot asentoaistimukset?
Pimeän vuodenajan innoittamana jatketaan aiheesta ”sumuista ja pimeää”. Tällä kertaa pureudutaan ihmisen tasapainoaistiin sekä sen lennolla aiheuttamiin tuntemuksiin. Ne voivat tuntua toisille, varsinkin lentopelkoisille, epämiellyttävinä ja pelottavinakin.
Ihmisen tasapainoaisti jakautuu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä, liike- ja kuulokivielimet, sijaitsevat ihmisen sisäkorvassa ja ne tunnistavat erilaiset kiihtyvyydet (ml. painovoiman). Kolmas tasapainoaistin osa on asentoaisti. Se tunnistaa ympäri kehoa olevien hermopäätteiden avulla puristusta ja venytystä (perstuntuma) sekä kertoo missä asennossa kehon eri osat ovat toisiinsa nähden.
Tasapainoaisti ei ole absoluuttisen tarkka. Liikkuakseen tarkasti, ihminen tarvitsee myös näköaistin, joka korjaa tasapainoaistin epätarkkuudet. Tätä voi kokeilla, vaikka seisomalla yhdellä jalalla ensin silmät auki ja sitten silmät kiinni.
Jos tasapainoilu ja suuntien hahmottaminen maankamaralla vaikeutuu ilman näköaistia, lentokoneen kyydissä se on vielä vaikeampaa. Lennolla ihminen kokee paljon eri suuntaisia kiihtyvyyksiä. Voimakkaimmat kiihtyvyydet koetaan yleensä lentoonlähdössä ja sen jälkeen, kun lentokone kiihdyttää nopeuttaan, kaartaa tai kun moottoritehot tai lentokoneen nokan asento nousee tai laskee. Laskusiivekkeiden ja johtoreunasolakkojen sisäänotto voi myös aiheuttaa hieman kiihtyvyyksiä. Lisäksi mahdollinen turbulenssi voi sekoittaa tasapainoaistia.
Monet kokevat lentoonlähdön lennon pelottavimpana asiana useastakin eri syystä.
- Kiihtyvyydet ja niiden muutokset ovat voimakkaimmillaan lentoonlähdön jälkeen.
- Lentoa on odotettu, ehkä pitkäänkin, erilaisia kauhuskenaarioita miettien, joten lentoonlähdössä jännitys on lataantunut suurimmilleen.
- Pelätessä aistit ovat herkimmillään. Pienetkin kolahdukset ja heilahdukset voivat aiheuttaa pelon sekaisia negatiivisia ajatuksia sekä pelon fyysisiä oireita.
- Heti lentoonlähdön jälkeen ei olla vielä totuttu lentämiseen. Eri ihmiset toki pelkäävät lentämisessä eri asioita, mutta usein lentopelko hieman rauhoittuu matkan aikana.
Kiihtyvyyksiä koetaan toki myös myöhemmissä lennon vaiheissa, mutta ne ovat yleensä hieman maltillisempia. Tällöin myös pelon herkistämät aistit ovat jo hieman rauhoittuneet ja lennon aiheuttamiin ääniin sekä tuntemuksiin on totuttu.
Kaikki eivät koe lennolla outoja asentoaistimuksia, mutta toisilla asentotaju voi lähteä kokonaan niin sanotusti lapasesta. Pahimmillaan voi jopa tuntua, että lentokone kääntyisi sivukautta selkälentoon tai nokka nousisi pystysuoraan ylös tai tippuisi pystysuoraan alas. Näihin aistimuksiin yhdistetty vilkas mielikuvitus on lentopelon kannalta, kuin kaataisi bensaa liekkeihin.
Mitä voi tehdä, kun oma asentotaju ja mielikuvitus lähtee viemään ajatuksia kohti kauhuskenaarioita, eikä ikkunasta näe mitään mistä voisi päätellä lentokoneen todellisen asennon? Tässäpä muutamia vinkkejä kohti rennompia lentoja. Joillekin voi auttaa yhden kohdan läpi käynti, kun toisten pitää käydä läpi kaikki kohdat useampaan kertaan tai hakea henkilökohtaisempaa apua.
- Hanki tietoa. Kun ymmärrät miten aistisi toimivat, miltä asentotajun menettäminen voi tuntua ja miksi lentoasennot voivat tuntua lennolla epäluonnollisilta, vähennät mielikuvituksen mahdollisuutta kehitellä pelottavia kauhuskenaarioita.
- Rentoutuminen auttaa pelko- ja jännitystiloihin. Et voi olla yhtäaikaa rentona ja jännittää.
- Kiihtyvyyksiin ja outoihin aistimuksiin tottuu lentämällä. Jos lennät useita lentoja putkeen, huomaat, että samat kiihtyvyydet ja aistimukset toistuvat lennosta toiseen.
- Jos lennolla oikein kuvittelet, että lentokone kääntyy hulluihin asentoihin, tuntuu varmasti siltä, että lentokone todella kääntyy hulluihin asentoihin. Jos kuvittelet, että lentokone lentää ihan normaalissa asennossa, niin kuin se oikeasti tekeekin, pelon tunteet voivat pysyä paremmin aisoissa. Käytä siis positiivista ajattelua.
Jos haluat eroon lentopelosta, tärkeintä on, että olet aktiivinen ja teet ylipäätänsä jotain mistä voi olla apua.
Rentoja lentoja,
Jaakko