Lentokoneiden viat maassa ja ilmassa
Oletko koskaan miettinyt, mitä jos lentokone mihin nouset, hajoaa? Et ole ainoa. Sitä ovat miettineet myös monet ennen sinua — erityisesti lentokoneiden valmistajat, viranomaiset, lentokonemekaanikot, lentäjät sekä monet muut lento- ja huotoyhtiöiden työntekijät.
Lentopelkoinen ajattelee helposti, että lentokoneen hajoaminen on yhtä kuin lentokoneen putoaminen ja tuhoutuminen. Lentokoneen hajoamisesta puhuminen on hieman epämääräistä ja sanana ”hajoaminen” soveltuu lähinnä lööppihakuisten lehtien otsikoihin. Itse käytin sitä tässä vain tuodakseni esiin siihen sanaan liittyvän ongelman. Yleisesti lentokoneiden hajoamisesta puhuminen on lentopelkoiselle kuin kaataisi bensaa liekkeihin tarjoten mielikuvitukselle hyvän mahdollisuuden lähteä laukalle. Ilmailun ammattilaisten parissa ei puhuta lentokoneiden hajoamisesta, vaan yleensä jonkun tietyn laitteen tai järjestelmän vikaantumisesta.
Siinä missä autoihin ja muihin teknisiin laitteisiin, myös lentokoneisiin tulee tasaiseen tahtiin vikoja. Lentokonetta ei voi tietenkään laittaa parkkiin lentoväylän laitaan, vaan vian yllättäessä asiaan täytyy olla jokin muu ratkaisu.
Toisin kuin autoissa, lentokoneissa on tärkeimpiä laitteita ja järjestelmiä aina kaksi tai useampi rinnakkain. Esimerkiksi tärkeimpiä lennolla tarvittavia mittareita on useampia ja niillä on omat tietolähteensä sekä sähkönsyöttönsä. Lisäksi moottoreita on yleensä vähintään kaksi, jarrujärjestelmiä on useampia, renkaita on vähintään kaksi rinnakkain kaikissa laskutelineissä, ilmastoinnissa sekä paineistuksessa on rinnakkaiset järjestelmät ja niin edelleen.
Monet lentokoneiden toiminnot voidaan lisäksi korvata jonkin muun laitteen tai järjestelmän toiminnolla. Esimerkiksi suunnistusjärjestelmiä on monia erilaisia ja lentokoneen ohjauksessa on lukuisia päällekkäisiä toimintoja.
Viat maassa ennen lentoa
Lentokoneiden viat ennen lennolle lähtöä voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan:
- Viat mitkä eivät vaikuta lentotoimintaan.
- Viat mitkä rajoittavat lentotoimintaa.
- Viat mitkä estävät lentämisen.
Yleensä laitteet ja järjestelmät vikaantuvat yksitellen ja harvakseltaan. Yleisimmät varaosat tai varalaitteet löytyvät lento- tai huoltoyhtiöiden omista varastoista. Harvemmin vikaantuvat ja/tai hieman kalliimmat osat voidaan joutua tilaamaan kauempaa. Varaosaa tai laitetta odottaessa voi aikaa kulua tunneista päiviin. Toisinaan taas itse vikakorjaukseen tarvitaan enemmän aikaa kuin mitä on lentojen välissä tarjolla. Tällaisia tilanteita varten on kehitetty MEL eli Minimum Equipment List. MEL määrittää, mitä laitteita tai toimintoja lentokoneesta voi olla viallisena, millä edellytyksillä ja kuinka kauan. Esimerkiksi kolmesta samaa tehtävää tekevästä rinnakkaisesta laitteesta yksi voisi olla viallinen tietyn aikaa edellyttäen, että kaksi muuta laitetta toimivat.
Jos MEL mahdollistaa lentämisen, voi koneella lentää suunnitellut lennot ja vaihtaa vikaantunut laite, kun varaosa saadaan ja/tai vikakorjaukseen on riittävästi aikaa. Jos jotain vikaa ei ole mainittu MEL:ssä, kyseinen vian kanssa ei saa lentää.
Viat lennolla
Toisin kuin lentokoneiden suunnittelijat, viranomaiset, lentokonemekaanikot sekä muut huolto- ja lentoyhtiöiden työntekijät, lentäjillä on lennon aikana vain rajattu määrä aikaa miettiä, mitä tehdä missäkin vikatilanteessa. Tämän rajatun ajan sisällä on myös tehtävä normaalit lentoon kuuluvat tehtävät. Lentäjien vaihtoehdot vikatilanteissa ovat:
- Jatketaan normaalisti määränpäähän.
- Jatketaan määränpäähän rajoitusten kanssa.
- Laskeudutaan lähimmälle sopivalle lentokentälle.
- Laskeudutaan lähimmälle mahdolliselle lentokentälle.
Lähestulkoon aina vikojen kanssa voidaan jatkaa lentoa määränpäähän. Tällaiset tilanteet ovat lentäjille arkipäivää.
Pienemmät viat vaikuttavat yleensä ensimmäiseksi siihen, missä ilmatiloissa lentokoneella saa lentää, kuinka paljon automatiikkaa voi käyttää ja kuinka huonossa säässä voi tehdä lähestymisen sekä laskun. Muutamat viat eivät yleensä vielä juuri vaikuta lentotoimintaan, mutta vikojen lisääntyessä päädytään loppujen lopuksi siihen, että lentokone toimii samoilla periaatteilla kuin pienet Cessnat ja Piperit. Tällöin lentäjät tuovat lentokoneen laskuun käsin lentäen lentokentälle, missä sää mahdollistaa lentämisen sen perusteella mitä ikkunoista näkee ulos.
Joskus erittäin harvoin joudutaan menemään laskuun lähimmälle sopivalle lentokentälle. Sopivalla lentokentällä tarkoitan lentokenttää, missä on saatavissa teknisiä palveluita lentokoneen korjaamiseksi ja mistä matkustajat saadaan tarvittaessa helposti reititettyä eteenpäin kohteisiinsa. Esimerkiksi Suomea ylittävä lentokone matkalla Aasiasta Keski-Eurooppaan tekisi varmasti mieluummin teknisen välilaskun Helsinki-Vantaalle kuin Jyväskylään. Suurin osa lentäjistä lentää koko lentouransa tekemättä kertaakaan teknistä välilaskua. Tällaisia tilanteita kuitenkin harjoitellaan simulaattorissa tasaisin väliajoin.
Vielä harvemmin joudutaan tilanteeseen, jossa joudutaan laskeutumaan lähimmälle mahdolliselle lentokentälle. Tällainen tilanne voisi tulla eteen, jos vaikka matkustamossa havaittaisiin savua tietämättä mistä se tulee. Tällöin Jyväskyläkin olisi hyvä vaihtoehto Suomea ylittävälle koneelle. Tällaisia tilanteita tapahtuu hyvin harvoille lentäjille uran aikana, mutta näitäkin tilanteita harjoitellaan simulaattorissa säännöllisesti.
Lento myöhässä — pitääkö olla huolissaan?
Joskus vian juurisyyn löytäminen voi viedä aikaa ja tällöin on mahdoton antaa matkustajille aika-arviota vikakorjauksen valmistumisaikataulusta. Olipa tilanne mikä tahansa, yksikään mekaanikko ei kuittaa lentokonetta lentokelpoiseksi, eikä yksikään lentäjä lähde lennolle, ennen kuin vika on korjattu tai se on siirretty MEL:iä apuna käyttäen myöhemmin tehtäväksi. Jos vika korjataan myöhemmin, lentäjät varmistavat, että mahdolliset MEL:in rajoitukset eivät vaikuta tuleviin lentoihin. Kun kaikki on valmista, lähdetään lennolle.
Lentojen myöhästyminen voi tulla lentoyhtiölle kalliiksi eikä yksikään lentoyhtiö, lentäjä tai mekaanikko halua, että lennot lähtevät myöhässä. Myöhästymistä ja kustannuksia tärkeämpää on kuitenkin lentoturvallisuuden pitäminen korkealla tasolla. Tämän vuoksi en ole huolissani lentoyhtiöistä, jotka peruvat lentoja tai lähtevät myöhässä lennolle teknisten vikojen vuoksi. Olen enemmän huolissani lentoyhtiöistä, jotka eivät koskaan peru lentojaan, eivätkä koskaan lähde myöhässä lennolle. Tällaisia lentoyhtiöitä tulee onneksi nykyaikana harvemmin vastaan.
Rentoja lentoja,
Jaakko
