Sumuista ja pimeää – Lentopelkokurssi.fi
Valikko Sulje

Sumuista ja pimeää

Tähän aikaan vuodesta on usein sumuista, pimeää, pilvistä ja huono näkyvyys, joten lentooonlähdön jälkeen lentokoneen ikkunasta näkyy korkeintaan siipi ja tasaisesti vilkkuvat valot. Jos ikkunasta ei näe edellä mainittua enempää, voi joskus tuntua, että lentokone kääntyy lennolla luonnottomiin asentoihin. Tietävätköhän lentäjät mitä on tapahtumassa? Kyllä tietävät, mutta miten?

Ihmisen tasapainoaisti tulee lennolla helposti huijatuksi, eikä se ole luotettava mittari kertomaan lentäjille tai matkustajille, missä asennossa lentokone lentää. Väärät tuntemukset lentokoneen asennosta voivat aiheuttaa lentokoneen hallinnan menetyksen, jos lentokonetta ei ole varustettu riittävällä mittaristolla tai jos lentäjillä ei ole koulutusta mittarilentoon. Varmaan jo arvasitkin, että kaupallisessa matkustajalentoliikenteessä nämä asiat ovat kunnossa.

Pienlentokoneen perinteinen keinohorisontti (mittarin yläosa sininen)

Yksi lentäjien mittarilentokoulutuksen tärkeimpiä asioita on oppia jättämään omat asentoaistimukset huomioimatta ja luottaa lentokoneen mittareihin. Lentäjän edessä mittariston keskellä on mittareista tärkein – keinohorisontti. Se näyttää jatkuvasti, missä asennossa lentokone lentää horisonttiin nähden. Lentokoneen ohjaus tapahtuu sen perusteella mitä keinohorisontti näyttää. Muista mittareista haetaan lisätietoja lennon kulusta, mutta muiden mittareiden tarkastuksen jälkeen, katse palaa aina keinohorisonttiin. 

Tätä voisi verrata autolla ajamiseen ja katseen tiessä pitämiseen. Autolla ajaessa voi välillä vilkaista nopeusmittaria tai vaihtaa radiokanavaa, mutta suurimman osan ajasta katse pysyy edessä olevassa tiessä.

Käsin lentäessä suurin osa lentäjän kapasiteetista menee itse ohjaamiseen. Koska lentämiseen kuuluu muitakin tehtäviä kuin lentokoneen ohjaaminen, ohjaaminen annetaan mielellään autopilotin tehtäväksi. Autopilotin ei kuitenkaan anneta lentää konetta yksinään, vaan lentäjät valvovat aina autopilotin toimintaa ja ovat tarvittaessa valmiina ottamaan koneen käsiohjaukselle.

Uudemmissa lentokoneissa, niin pienissä kuin suuremmissakin, käytetään näyttöjä. Yhdelle näytölle saadaan keinohorisontin lisäksi kymmenien muiden mittareiden tiedot. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy varakeinohorisontti.

Miten keinohorisontti sitten toimii? Keinohorisontti on ns. hyrrämittari. Hyrrän ominaisuuksiin kuuluu, että se pitää asentonsa maan suhteen, vaikka lentokone kallistelee sivuille tai muuttaa nokan asentoa ylös tai alas. Keinohorisontin hyrrä on yhdistetty näyttöön, mikä kertoo lentäjille jatkuvasti maan asennon suhteessa lentokoneen asentoon. Näin lentäjien ei tarvitse nähdä ulos lentääkseen tai autopilotin ohjausta seuratakseen. Nykyaikaisissa lentokoneissa perinteinen mekaaninen hyrrä on korvattu ns. laserhyrrällä.

Matkustajalentokoneissa on yleensä kolme keinohorisonttia. Jokaisella keinohorisontilla on oma hyrränsä ja sähkönsyöttönsä. Näin lentokoneen toimintavarmuus pidetään hyvänä erilaisissa ongelmatilanteissakin.

Rentoja lentoja,

Jaakko

Jos haet tietoa lentopelosta ja sen voittamisesta, tilaa tästä kolmen ilmaisen videon sarja.