Hyvä paha automatiikka – Lentopelkokurssi.fi
Valikko Sulje

Hyvä paha automatiikka

Lentokoneiden automatiikkaa ja sen käyttöä ihmetellään usein. Toisten mielestä automatiikkaa on liikaa, eivätkä lentäjät osaa enää lentää. Toisten mielestä automatiikka hoitaa kaiken, eikä lentäjien tarvitsekkaan osata enää mitään — lentokoneethan lentävät itsestään koko matkan!

Automatiikkaa käytetään lentokoneissa lukuisiin eri tarkoituksiin koko ajan lisääntyvissä määrin. Autopilotti hoitaa lentämisen ja autokaasu pitää moottoreissa sopivat tehot tilanteessa kuin tilanteessa. Lentokoneet voivat ilmassa jopa väistää tosiaan ja maassa jarruttaa laskun jälkeen automaattisesti — näin muutamia automaattisia toimintoja mainitakseni.

Lentoonlähdöt tehdään aina käsin lentäen. Yleensä autopilotti laitetaan päälle muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin lentoonlähdön jälkeen riippuen hieman lentäjästä, ilmatilan ruuhkaisuudesta ja säästä. Lähestymisen aikana autopilotti otetaan pois päältä yhtälailla muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin ennen laskua. Lentokoneet voivat toki laskeutua automaattisestikin, mutta tätä ns. autoland-toimintoa käytetään lähinnä todella huonon sään vallitessa.

Automatiikka tarvitsee käyttäjän ja valvojan

Automatiikka helpottaa lentäjien työtä. Se vapauttaa lentäjien kapasiteettia esimerkiksi lennon seurantaan ja mahdollisien poikkeustilanteiden käsittelyä varten. Autopilotin ollessa päällä, lentäjät eivät ole kokonaan vapautettuja lentämisestä, vaan toinen lentäjistä on aina ns. lentävä lentäjä, joka vastaa lentokoneen lentoradasta.

Se, että lentokone tekee jotain automaattisesti, ei tarkoita sitä, että kone tekisi asioita täysin itsestään. Jonkun pitää käyttää ja valvoa automatiikkaa. Jonkun pitää ottaa tilanne haltuun, jos automatiikka ei toimikkaan halutulla tavalla. Nämä periaatteet soveltuvat mihin tahansa nykypäivän automatiikkaan — myös autojen.

Lentokoneiden automatiikan toimiminen on varmistettu useilla rinnakkaisilla järjestelmillä.

Lentokoneissa automatiikkaa käyttää ja valvoo tietenkin lentäjä. Lentäjät aloittavat työnsä tyypillisesti noin tunti ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa. Lennon valmistelu ja lähtö ovat hyvin aktiivista ja aikataulutettua työtä. Kun on päästy ilmaan ja autopilotti laitettu päälle, työkuorma kevenee.

Ilman autopilottia toinen lentäjistä olisi aktiivisesti kiinni työssään — ihan kuten autoa ajaessa kuski on kiinni ”työssään”. Autokuski ei voi irroittaa katsettaan tiestä eikä käsiään ratista kuin sekunniksi pariksi kerrallaan. Yhtälailla käsin lentäessä lentäjä ei voi irroittaa silmiään mittareista eikä käsiään ohjaimilta kuin sekunniksi pariksi kerrallaan. Autoa ajaessa tai lentokonetta käsin lentäessä, kaikki ylimääräinen tekeminen on pois turvallisesta matkan teosta.

Ongelmatilanteet

Ongelmatilanteessa lentäjien työmäärä voi lisääntyä huomattavasti. Lentokonetta ei voi tietenkään laittaa parkkiin lentoväylän laitaan, vaan matka jatkuu, vaikka yksi moottori sammuisi. Tällöin toinen lentäjistä jatkaa lentokoneen lentämistä ja toinen lukee läpi asiaankuuluvaa tarkastuslistaa. Autopilotin ansiosta, lentävän lentäjän kapasiteettia jää enemmän ongelman ratkaisuun ja ohjaamoyhteistyöhön. Yhteistyössä päästään asiassa kuin asiassa aina parempiin lopputuloksiin.

Vireystila

Lennon matkalento-osuus voi kestää muutamasta minuutista jopa yli 10 tuntiin. Vaikka lentäjät pitävät lentämisestä, on matkalento usein puuduttavan tasaista. Mieti miltä tuntuisi ajaa autolla esimerkiksi viisi tuntia suoraa sekä leveää tietä hitaasti ja tehdä sen jälkeen joku hyvin tarkkaa keskittymistä vaativa tehtävä, esimerkiksi ajaa hetki lujaa, kapeaa ja mutkaista tietä. Automatiikan ansiosta lentäjät ovat siis virkeämpiä ja tarkempia lähestymisen sekä laskeutumisen aikana, kun tarkkuutta vaaditaan enemmän.

Matkustajien on mahdoton tietää, onko autopilotti päällä vai ei.

Hyvä vai paha?

Automatiikka muuttaa lentäjien työnkuvaa aktiivisesta tekemisestä valvontaan. Oikein toimiessaan automatiikka tekee vain ja ainoastaan sen, mitä sen on käsketty tehdä — ei enempää, ei vähempää. Tämän vuoksi lentäjien on ymmärrettävä automatiikan toiminnot perinpohjaisesti, tiedettävä jatkuvasti, mitä se on tekemässä ja oltava koko ajan valmiina ottamaan ohjat, jos automatiikka ei toimi halutusti. Tämän vuoksi kunkin lentokoneen tyyppikurssilla käydään tarkkaan läpi kyseisen konetyypin automaattiset ja manuaaliset toiminnot. Näitä taitoja kerrataan ja testataan säännöllisesti.

Automatiikka on yhtä turvallista, kuin niiden käyttäjät ovat. Autolla ajaessa ei voi syyttää vakionopeudensäädintä, jos ajaa toisen auton perään tai ylinopeutta tutkaan. Jos vakionopeudensäädin vikaantuu, tulee kuskin tietää, mitä tehdä. Sama pätee lentokoneisiin.

Joskus erittäin harvoin on käynyt niin, että automatiikka ja ihminen eivät ole ymmärtäneet toisiaan ja sopivien myötävaikuttavien asioiden tuloksena on tapahtunut onnettomuus. Onnettomuustutkinnan ansiosta tällaisetkin onnettomuudet ovat nykyaikana vähenemään päin jatkuvasta lentoliikenteen kasvusta huolimatta.

Loppujen lopuksi voidaan todeta, että automatiikan käytössä on omat riskinsä, mutta suurta kuvaa katsoen, lentokoneet lentävät automatiikan ansiosta paljon turvallisemmin, tarkemmin ja taloudellisemmin.

 

Rentoja lentoja,

Jaakko

Jos haet tietoa lentopelosta ja sen voittamisesta, tilaa tästä kolmen ilmaisen videon sarja.